Pormestarin blogi

Pormestarin blogissa pääset seuraamaan aitiopaikalta Tuusulan kunnan päätöksentekoa. Blogiin kirjoittavat pormestari Arto Lindbergin lisäksi kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salonen ja Mika Mäki-Kuhna.

21. syyskuuta 2018 8.50

Kehitämme Tuusulanjärveä

Tuusulalla ja Järvenpäällä on jotakin upeaa yhteistä: maakuntajärvi Tuusulanjärvi. Tuusulassa olemme tarttuneet järven virkistyskäytön kehittämiseen jo monin tavoin.

Jo kolme vuotta sitten, vuonna 2015 innostuimme täällä Tuusulassa kansallisesta kaupunkipuistosta. Ajatus oli tullut esille jo vuosien 2013-2014 aikana Tuusulanjärven identiteetti ja maine -työssä. Lisäsimme kaavoitusohjelmaamme Tuusulanjärven kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen vuosiksi 2015-2017: ”Selvitetään Tuusulanjärven alueelle kansallisen kaupunkipuiston perustamisen hyödyt ja haitat yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa, minkä jälkeen tehdään päätös asiasta.”

Työtä teimme yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa ja selvitimme edellytyksiä kaupunkipuiston perustamiseksi. Järven pohjoispäässä ajatus ei käsittääkseni saanut varauksetonta hyväksyntää. Nyt vuonna 2018 hankkeen nimeksi on Tuusulassa muuttunut Tuusulanjärven virkistyskäytön lisääminen -yleissuunnitelma. Tätäkin työtä voimme tehdä hyvässä yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa.

Järvenpään kaupunki on panostanut hienoon Rantapuistoonsa. Siitä suuri kunnioitukseni järvenpääläisille päättäjille, jotka välillä vilkkaankin julkisen keskustelun kohteina ovat uskaltaneet tehdä rohkeita, kiistanalaisiakin ratkaisuja. Puisto järven rannassa, keskellä kaupunkia tuhansine asukkaineen antaa mahdollisuuden aktiiviseen ja vilkkaaseen elämään.

Täällä Tuusulanjärven eteläpäässä ympäristömme on erilainen. Maisemaamme leimaa kaunis Tuusulan kirkko sekä kirkolta Kaukjärvenpuiston lampaiden, Gustavelundin, Tuuskodon ja Fjällbon kautta järven vastarannalle Anttilan tilakeskukseen ulottuva kokonaisuus. Näin rajattuun alueeseen meidän tuusulalaisten on panostettava yhdessä Tuusulanjärven puolessavälissä olevien Tuusulan kunnan omistamien Sarvikallion ja Halosenniemen kera.

Ajattelen, että täällä Tuusulanjärven eteläpäässä kaunis, rauhallinen ympäristö on vahvin vetovoimatekijämme. Tämän vuoden aikana olemme saaneet aikaan uutta ja kunnostettua raittia maalaismaisemaan lähelle Tuusulanjärveä runsaan 2,5 kilometrin verran. Lisää reittejä on luvassa ensi kesäksi. Sarvikalliolle rakennetaan parhaillaan retkipaikkoja, laituria, polkuja jopa viiden kilometrin verran. Tuusulanjärveä olemme saaneet näkyviin rantoja talkoovoiminkin raivaamalla. Tämä työ jatkuu, järvi tulee näkyväksi.

Tuusulanjärven pohjoispää on urbaani, vilkas, kaupunkimainen. Tuusulan puolella Tuusulanjärvi on taas maalaismainen, rauhallinen. Näin voimme yhdessä tarjota asukkaillemme ja matkailijoille paljon enemmän. Kun pohjoispäässä on vilkasta toimintaa ja paljon ihmisiä, Tuusulanjärven eteläpää voi toimia mielen rauhoittajana.

Kunpa vielä saisimme aikaan Tuusulanjärven lautan liikkumaan maakuntajärvellämme. Harmittavan harva saa kokea upean kokemuksen: liikkumisen kesäisellä järvellämme.

Jussi Salonen, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja


Ei kommentteja.

Kirjoita uusi kommentti

Otsikko
Kommentti*
Nimi/nimimerkki*
Tarkistekysymys
Paljonko on viisi plus kolme?
Vastaa numerolla: