Pormestarin blogi

Pormestarin blogissa pääset seuraamaan aitiopaikalta Tuusulan kunnan päätöksentekoa. Blogiin kirjoittavat pormestari Arto Lindbergin lisäksi kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salonen ja Mika Mäki-Kuhna.

RSS
0
21. syyskuuta 2018 8.50

Kehitämme Tuusulanjärveä

Tuusulalla ja Järvenpäällä on jotakin upeaa yhteistä: maakuntajärvi Tuusulanjärvi. Tuusulassa olemme tarttuneet järven virkistyskäytön kehittämiseen jo monin tavoin.

Jo kolme vuotta sitten, vuonna 2015 innostuimme täällä Tuusulassa kansallisesta kaupunkipuistosta. Ajatus oli tullut esille jo vuosien 2013-2014 aikana Tuusulanjärven identiteetti ja maine -työssä. Lisäsimme kaavoitusohjelmaamme Tuusulanjärven kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen vuosiksi 2015-2017: ”Selvitetään Tuusulanjärven alueelle kansallisen kaupunkipuiston perustamisen hyödyt ja haitat yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa, minkä jälkeen tehdään päätös asiasta.”

Työtä teimme yhdessä Järvenpään kaupungin kanssa ja selvitimme edellytyksiä kaupunkipuiston perustamiseksi. Järven pohjoispäässä ajatus ei käsittääkseni saanut varauksetonta hyväksyntää. Nyt vuonna 2018 hankkeen nimeksi on Tuusulassa muuttunut Tuusulanjärven virkistyskäytön lisääminen -yleissuunnitelma. Tätäkin työtä voimme tehdä hyvässä yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa.

Järvenpään kaupunki on panostanut hienoon Rantapuistoonsa. Siitä suuri kunnioitukseni järvenpääläisille päättäjille, jotka välillä vilkkaankin julkisen keskustelun kohteina ovat uskaltaneet tehdä rohkeita, kiistanalaisiakin ratkaisuja. Puisto järven rannassa, keskellä kaupunkia tuhansine asukkaineen antaa mahdollisuuden aktiiviseen ja vilkkaaseen elämään.

Täällä Tuusulanjärven eteläpäässä ympäristömme on erilainen. Maisemaamme leimaa kaunis Tuusulan kirkko sekä kirkolta Kaukjärvenpuiston lampaiden, Gustavelundin, Tuuskodon ja Fjällbon kautta järven vastarannalle Anttilan tilakeskukseen ulottuva kokonaisuus. Näin rajattuun alueeseen meidän tuusulalaisten on panostettava yhdessä Tuusulanjärven puolessavälissä olevien Tuusulan kunnan omistamien Sarvikallion ja Halosenniemen kera.

Ajattelen, että täällä Tuusulanjärven eteläpäässä kaunis, rauhallinen ympäristö on vahvin vetovoimatekijämme. Tämän vuoden aikana olemme saaneet aikaan uutta ja kunnostettua raittia maalaismaisemaan lähelle Tuusulanjärveä runsaan 2,5 kilometrin verran. Lisää reittejä on luvassa ensi kesäksi. Sarvikalliolle rakennetaan parhaillaan retkipaikkoja, laituria, polkuja jopa viiden kilometrin verran. Tuusulanjärveä olemme saaneet näkyviin rantoja talkoovoiminkin raivaamalla. Tämä työ jatkuu, järvi tulee näkyväksi.

Tuusulanjärven pohjoispää on urbaani, vilkas, kaupunkimainen. Tuusulan puolella Tuusulanjärvi on taas maalaismainen, rauhallinen. Näin voimme yhdessä tarjota asukkaillemme ja matkailijoille paljon enemmän. Kun pohjoispäässä on vilkasta toimintaa ja paljon ihmisiä, Tuusulanjärven eteläpää voi toimia mielen rauhoittajana.

Kunpa vielä saisimme aikaan Tuusulanjärven lautan liikkumaan maakuntajärvellämme. Harmittavan harva saa kokea upean kokemuksen: liikkumisen kesäisellä järvellämme.

Jussi Salonen, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja


0
27. elokuuta 2018 9.00

Matka uuteen jatkuvan muutoksen askeleilla

Tuusulan kunta siirtyi pormestarimalliin 1.6.2017. Tuusulan kunnan tavoitteet vuodelle 2018 ja strategia vuosille 2019-2021 perustuvat poliittisten ryhmien laatimaan ja hyväksymään pormestarisopimukseen. Näin reilu vuosi uuden mallin käyttöön oton jälkeen on ollut hyvä pysähtyä pohtimaan, mihin olemme päässeet ja mihin meidän pitäisi mennä.

Ensimmäinen vuosi on mennyt uuden malliin käyttöön ottoon. Muutoksen askelia otetaan yhä jatkuvasti. Otamme vakavasti meihin ja pormestarimalliin kohdistuvat toiveet ja kehitämme työtämme myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Ymmärrämme tämän vaativan jatkuvaa oman toimintamme arviointia ja kehittämistä.

Poliittinen johtaminen on Tuusulan pormestariohjelmassa kuvattu kolmitasoisena. Taso 1 on poliittinen johtoryhmä, johon kuuluvat pormestari Arto Lindberg, kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salonen ja Mika Mäki-Kuhna, valtuuston puheenjohtaja Ruut Sjöblom sekä kansliapäällikkö Harri Lipasti. Edellisellä kunnanjohtajajohtoisella valtuustokaudella 2013 - 05/2017 tätä vastasi kunnanhallituksen perjantaiaamuinen puheenjohtajapalaveri.

Kokoonnumme näihin poliittisen johtoryhmän kokouksiin keskiviikkoisin. Taso 1 on siis perustettu ja on toiminut valtuustokautemme alusta asti pormestarisopimuksen mukaisesti. Kokouksessa on esillä kunnanhallituksen seuraavaan kokoukseen tulevat asiat, ajankohtaiset teemat ja oman toimintamme arkipäiväiset asiat. Joissain kokouksissa ajankohtaista teemaa esittelemässä on mukana asianomainen viranhaltija.

Taso 2 on valtuustoasioiden valmistelutoimikunta, joka käsittelee keskeisimmät Tuusulan kunnan toimintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat. Toimielimen jäseninä ovat kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat, lautakuntien puheenjohtajat sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajisto. Haluamme, että kaikki valtuustoryhmät, niin suuret kuin pienetkin, ovat tietoisia keskeisistä Tuusulan kunnan asioista aikaisessa vaiheessa. Näissä kokouksissa saamme valtuustoryhmiltä suuntaviivoja ja näkemyksiä siitä, mitä seikkoja valmistelussa tulisi ottaa huomioon. Tarkoitus ei ole, että kaikki asiat tulisivat tämän toimielimen työlistalle, vaan että toimielin antaisi suuntaviivat merkittävimpiin asioihin. Sitä, mitä työlistalle on syytä ottaa, pohditaan poliittisessa johtoryhmässä. Kolmas taso on kunnanvaltuusto.

Koemme mallin lisänneen vuorovaikutusta ja avoimuutta. Luottamushenkilöt ovat toivoaksemme saaneet riittävän ajoissa niin tietoa kuin tilaisuuden omien näkemystensä esittämiseen keskeisistä Tuusulan kunnan asioista. Otamme varteen myös toisenlaiset näkemykset mallia ja omaa toimintaamme kehittäen.

Tuusulan luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä vahvasti osallistaen tehdyssä strategiassa päämääriksi on asetettu sujuvuus, hyvinvointi ja vireys. Toteuttamalla kuluvan valtuustokauden tavoitteet pääsemme strategian visiossa kuvailtuun vireään, kasvavaan ja hyvinvoivaan Tuusulaan, joka houkuttelee puoleensa asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita. Strategiatyö toimi lähtölaukauksena uuden kunnan rakentamiselle. Uuden kunnan rakentaminen tulee tarkoittamaan rakennemuutosta, organisaation ja johtamisen kehittämistä, osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämistä, palvelurakenteen tarkastelua sekä uusia toimintatapoja.

Tässä kaikessa olemme jo hyvässä alkuvauhdissa. Kunnan käynnissä olevassa brändityössä emme ole tekemässä vain visuaaliseen ilmeeseen rajoittuvaa kasvojenkohotusta ja mainoskampanjaa, vaan tavoittelemme koko organisaation läpäisemää hyvää toimintaa ja uusia toimintatapoja, jotka edesauttavat kunnan elinvoiman parantamista.

Pormestarin ensimmäisen talousarvioesityksen tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuivat pormestariohjelman päämäärien ja uuden Tuusulan rakentamisen ympärille. Tulevina vuosina talousarvioehdotuksen tavoitteiden laadintaa ohjaa pormestariohjelman perusteella valmisteltu strategia. Talousarviossa näkyy pyrkimys kunnan elinvoiman vahvistamiseen, mikä edellyttää suuria investointeja. Kunnan elinvoimaa tukevat investoinnit kasvattavat lainamäärää, mikä tuo paineen pitää tarkkaa huolta kunnan taloudesta. Jo viime valtuustokaudella aloitettu uudistamistyö sekä taloussuhdanne ovat vaikuttaneet siihen, että teemme positiivisia tilinpäätöksiä. Tulevan vuoden 2019 talousarvion valmistelussa tavoitteena on edelleen parantaa Tuusulan kunnan taloudellista tilaa ylijäämäisellä talousarviolla. 

Velkaantumistahdin hillitsemistä vaikeuttavat koulukiinteistöjemme sisäilmaongelmat. Pormestariohjelman mukaisesti haluamme toteuttaa nollatoleranssia sisäilma-asioissa. Pormestariohjelman 7.5.2017 solmimisen jälkeen on noussut esiin tarpeita väistämättä kulujamme kasvattaville väistötila- ja uudisrakentamishankkeille. Tuusulalaisten päiväkotilasten, koululaisten ja työntekijöiden terveys on asetettava etusijalle. Tällä on hintansa, joka mielestämme on sen arvoinen.

Meillä on paljon tehtävää kunnan elinvoiman, talouden tasapainon ja kuntalaistemme terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, mutta pääsemme tavoitteisiin yhteistyössä ja toisiamme kunnioittaen. Välillä askelet näyttävät hitailta, välillä pystymme ottamaan suurempia harppauksia eteenpäin. Suunta on oikea.

 

Arto Lindberg, pormestari

Jussi Salonen, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Mika Mäki-Kuhna, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajaa

 

 


0
8. maaliskuuta 2018 11.15

Monion arkkitehtimestarit

Muutama viikko sitten julkaistiin Monio-suunnittelukilpailun tulokset. Voittajaksi tuli AOR Arkkitehdit työllään Monikko. Tätä hirsistä koulua myös kuntalaiset paikallislehtemme äänestyksessä pitivät parhaimpana.

Suunnittelukilpailu kiinnosti suurta joukkoa, kilpailutöitä oli yhteensä 57. Voittaja viiden palkintoluokkaan päässyn työn joukosta valikoitui seitsemän palkintolautakunnan kokouksen ja sen jäsenten lukemattomien tuntien työn jälkeen. Omasta kalenteristani löysin neljä varuskunnan ruokalassa töitten parissa vietettyä omaa tutustumiskertaa tietokoneella töihin tutustumiseen käytetyn ajan lisäksi.

Ammattituomarit totesivat, että kilpailun taso oli korkea. Viiden palkitun työn joukkoon mahtui kolme aiemmin tietämääni suunnittelijaa.

Voittanut AOR Arkkitehdit on niittänyt mainetta myös muualla koulusuunnittelussa. AOR voitti Helsingin Jätkäsaaren peruskoulun suunnittelukilpailun v 2015. Rakenteilla olevassa koulussa on tilaa vajaalle 800 oppilaalle. Muutama viikko sitten Arkkitehtuurin päivässä, Alvar Aallon syntymäpäivänä, AOR:n Erkko Aarti esitteli asiantuntijayleisölle Jätkäsaaren koulua ja uusia koulusuunnittelun tuulia.

Erkko Aarti ja Arto Ollila (AOR) tulivat ensimmäistä kertaa eteeni jo viitisen vuotta sitten, kun he voittivat London Wildlife Trustin ja Suomen Lontoon-instituutin kelluvan näköalapaikan suunnittelukilpailun. Tästä toteutuneesta työstä voisi ottaa vaikutteita Tuusulanjärvellekin.

Kuva 1 AOR Monikko Camley

KUVA 1 AOR Monikko Camley

Kisan kolmatta ,Ahjoa, kuvattiin ”varmaotteiseksi ja kauniiksi ehdotukseksi”. ”Vesikaton muotoilu antaa suurelle massalle mittakaavan ja vahvan identiteetin ja julkisivun horisontaalinen jako rikkoo talon suuria pintoja.” Vesikatto tosiaanki antoi viitteen tekijästä, jonka töissä suuret leijuvat, aaltomaiset katot ovat usein isossa roolissa.

Kuva 2 PES Ahjo

KUVA 2 PES AHJO

Ahjon suunnittelivat Pekka Salmisen johdolla PES-arkkitehtien Helsingin ja Shanghain toimistot, mukana oli myös kaksi kiinalaista arkkitehtia. Pekka Salminen yhdessä Tuomas Silvennoisen kanssa voitti Wuxin oopperatalon suunnittelukilpailun vuonna 2011. Wuxin kaupunkiin Kiinaan noussut kahdeksansiipinen, teräksinen, ulkomuodoltaan erikoinen oopperatalo avattiin toukokuussa 2012. Koko talon suunnittelusta - arkkitehtuurista toiminnallisuuteen - vastasivat suomalaiset.

Pekka Salminen on 80-vuotias professorin arvonimen saanut arkkitehti. Hän sai taiteen valtionpalkinnonkin vuonna 2002. Yksi hänen ensimmäisistä mestaritöistään on Marienkirche Saksassa. Vuonna 1298 valmistunut, toisessa maailmansodassa pahasti vaurioitunut kirkko päätettiin muuntaa konserttisaliksi. Euroopan laajuisen arkkitehtuurikilpailun voitti Pekka Salminen (PES-Arkkitehdit). Konserttisali valmistui v 2001.

PES-arkkitehtien uusimpia töitä ovat Helsinki-Vantaan lentokentän uusi länsiterminaali sekä Länsisataman upea uusi terminaali.

Kuva 3 PES Wuxi Länsisatama Marienkirche

KUVA 3 PES Wuxi Länsisatama Marienkirche

Suunnittelukilpailussa teimme kaksi lunastusta. Toinen niistä on työ nimeltään Forum. ”Moniulotteisen massan ansioita luonnonvalo-olosuhteet ovat erittäin hyvät”. ”Suuren massan jakaminen pienempiin osiin on tässä onnistunut esimerkillisen kauniista ja mittakaavaltaan ympäristöön sopivasta.”

Forumin ovat tehneet arkkitehtipariskunta Aaro Artto ja Salla Hoppu. Aaro Artto on Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 2016. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsija Paavo Lipponen kertoo, että hänen kokemansa perusarkkitehtuurielämys ratkaisi lopulta palkinnon saajan. ”Näin muodoltaan täydellisen rakennuksen, ikään kuin antiikin temppeli olisi noussut pohjoisen taivaan alle.”

Tämä työ oli Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo. Vuonna 2015 Rovaniemen keskustan tuntumaan valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT Oy, pääsuunnittelijana Aaro Artto. APRT on saanut muitakin tunnustuksia, vuoden 2008 valtion arkkitehtuuripalkinto, voittotöinä mm Lahden hieno Sibelius-talo, Metsähallituksen Pilke-talo Rovaniemellä.

Tuusulalla on vetovoimaa myös arkkitehtien mielissä.

Kuva 4 APRT Forum ja Rovaniemi

KUVA 4 APRT Forum ja Rovaniemi

 

Jussi Salonen
Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja


0
22. joulukuuta 2017 15.05

Arkihuolesi kaikki heitä

Vuosi 2017 alkaa olla lopuillaan ja on aika siirtyä joulunviettoon. Satavuotiaan isänmaan juhlat muuttuvat perheiden ja ihmisten yhdessäolon juhlaksi. Joulunaikaan on tilaisuus rauhoittua ja nauttia, vaikkapa hyvästä ruoasta.

Toivotan kaikille Oikein Rauhallista Joulua Sakari Topeliuksen sanoin:

 

En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan,

mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.

Se Joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo.

Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

 

Luo köyhän niin kuin rikkahan saa, joulu ihana!

Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!

Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan.

Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen Joulus tuo!

 

Arto Lindberg
pormestari

TUNNISTEET: Arto Lindberg, Juhlat

1
5. joulukuuta 2017 13.50

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Suomi 100 -juhlavuosi on huipentumassa. Vuoden aikaan on pidetty monia seminaareja Suomesta ja itsenäisyydestä. Osallistuin kahteen runsaan viikon aikana.

Turun yliopistolla eduskuntatutkimuksen 15-juhlaseminaarissa, joka oli myös Suomen pitkäaikaisimman kansanedustajan Ilkka Kanervan juhlaseminaari, sain kuunnella kokeneiden politiikkojen Seppo Kääriäinen, Ilkka Kanerva ja Paavo Lipponen näkemyksiä politiikan - yhteisten asioittemme - hoitamisesta ennen ja nyt.

Esiin tuli kaikilla näillä luottamus ihmisten kesken. Luottamus rakennetaan pitkäjänteisellä työllä. Joillain sen rakentaminen kestää pitempään, joillain lyhyemmän aikaa. Luottamuksen rakentamisessa ihmisten kohtaaminen on keskeistä. Luottamus luodaan Ilkan sanoin “silmän valkuaisen tasolla.”

Viikkoa myöhemmin Järvenpää-talolla olivat paikalla Ilkan ja Paavon lisäksi myös Matti Vanhanen. Järvenpään kaupunki järjesti Suomen itsenäisyysjulistus-seminaarin.

Paavo Lipponen nosti esiin kolme onnekasta tapahtumaa.

Suomesta tuli osa Ruotsia vähitellen 1200-1300-luvuilta alkaen. Näin Suomesta tuli länsimaa. Itäeurooppalaiset kansat jäivät feodalismin ikeen alle. Tämä heijastuu vielä nykyisinkin itäeurooppalaisten valtioiden yhteiskunnallisissa keskusteluissa ja tavoissa toimia. Demokratia ei siellä kehittynyt.

Suomi osana Ruotsia päättyi Suomeen sotaan 1808-1809. Suomesta tuli osa Venäjän imperiumia, ei Venäjää. Suomi siirtyi kokonaan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi Venäjän keisarikuntaan vuonna 1809 vuoteen 1917 asti. Näin Suomi sai alkunsa kansakuntana.

Suomen itsenäisyysjulistus vuonna1917 osui aikaan, jolloin sekä Venäjä että Saksa olivat heikkoja. Lipposen sanoin “Suomi pääsi ikään kuin luikahtamaan itsenäiseksi”, kun Venäjällä ja Saksalla oli muuta murehdittavaa.

Kunnallispolitiikalla oli suuri merkitys kansakuntamme eheyttämisessä sisällissodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Ilkka Kanervan mukaan kunnallispolitiikalla on ollut suuri vaikutus toisten ihmisten hyväksymiseen. ”Suomalaiset olivat tottuneet siihen, että äkkiväärän kommunistin ja kylmäverisen kapitalistin ja kaiken siinä välillä, oli pakko tavata kunnallistasolla.” Kanerva nosti esille koululaitoksen, tasa-arvon ja urheilun vaikuttimena kansakunnan eheyttämiseen.

Miten yhtenäisyytemme säilyy seuraavat sata vuotta? Vanhasen, Kanervan ja Lipposen yhteinen näkemys on: luottamuksella, avoimuudella ja kaikkien suomalaisten pitämisellä mukana.

Viisaita sanoja.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jussi Salonen

TUNNISTEET: Jussi Salonen

0
1. marraskuuta 2017 14.35

Pormestarin ensimmäinen talousarvioesitys: Investoinnit, investoinnit ja investoinnit

Pormestarin ensimmäinen talousarvioesitys julkaistiin tänään. Talousarviossa investoinnit ovat korkealla tasolla, historiallisen suuret 40 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat vahvasti kunnallistekniikan rakentamiseen, mikä luo pohjan tulevalle asunto- ja työpaikkarakentamiselle. Tähtäimessä on elinvoimainen kunta.

Kunnassa on suunnitteilla tai käynnissä myös useita koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita. Osa näistä investoinneista liittyy sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Toukokuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa on sisäilmaongelmille asetettu nollatoleranssi. Kunnassa tullaan tekemään hartiavoimin töitä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.

Toisena talousarvion kärkenä ovat tietenkin nykyisten asukkaiden palvelut ja viihtyvyys - maan parhaimpiin lukeutuva varhaiskasvatus ja opetus, kunnan ulkopuolellakin tunnetut kulttuuripalvelut, viihtyisä elinympäristö ja niin edelleen. Yksi osatekijä sekä vetovoiman että asukkaiden viihtyvyyden kannalta on julkinen liikenne. Vuoden 2018 alusta kunta liittyy HSL-alueeseen ja pyrkii yhdessä HSL:n ja kuntalaisten kanssa parantamaan työmatkaliikennettä ja sisäistä liikennettä.

Tuusula haluaa kehittää palveluita ja toimintaa kuntalaisten kanssa. Osallisuus on päivän sana ja siihen on määrärahoja talousarviossa. Kyse on talousarvion momentin lisäksi kaiken toiminnan läpileikkaavasta toimintatapojen muutoksesta. Lopputuloksena on toivottavasti tyytyväisiä asukkaita ja kuntalaisten näköinen kunta. Kutsun sinut mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa!

Tervetuloa lukemaan pormestariblogia!

Arto Lindberg
Tuusulan pormestari

 

Tutustu pormestarin talousarvioesitykseen ja siitä julkaistuun tiedotteeseen täällä.

TUNNISTEET: Arto Lindberg, Talous