Pormestarin blogi

Pormestarin blogissa pääset seuraamaan aitiopaikalta Tuusulan kunnan päätöksentekoa. Blogiin kirjoittavat pormestari Arto Lindbergin lisäksi kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salonen ja Mika Mäki-Kuhna.

RSS
0
8. maaliskuuta 2018 11.15

Monion arkkitehtimestarit

Muutama viikko sitten julkaistiin Monio-suunnittelukilpailun tulokset. Voittajaksi tuli AOR Arkkitehdit työllään Monikko. Tätä hirsistä koulua myös kuntalaiset paikallislehtemme äänestyksessä pitivät parhaimpana.

Suunnittelukilpailu kiinnosti suurta joukkoa, kilpailutöitä oli yhteensä 57. Voittaja viiden palkintoluokkaan päässyn työn joukosta valikoitui seitsemän palkintolautakunnan kokouksen ja sen jäsenten lukemattomien tuntien työn jälkeen. Omasta kalenteristani löysin neljä varuskunnan ruokalassa töitten parissa vietettyä omaa tutustumiskertaa tietokoneella töihin tutustumiseen käytetyn ajan lisäksi.

Ammattituomarit totesivat, että kilpailun taso oli korkea. Viiden palkitun työn joukkoon mahtui kolme aiemmin tietämääni suunnittelijaa.

Voittanut AOR Arkkitehdit on niittänyt mainetta myös muualla koulusuunnittelussa. AOR voitti Helsingin Jätkäsaaren peruskoulun suunnittelukilpailun v 2015. Rakenteilla olevassa koulussa on tilaa vajaalle 800 oppilaalle. Muutama viikko sitten Arkkitehtuurin päivässä, Alvar Aallon syntymäpäivänä, AOR:n Erkko Aarti esitteli asiantuntijayleisölle Jätkäsaaren koulua ja uusia koulusuunnittelun tuulia.

Erkko Aarti ja Arto Ollila (AOR) tulivat ensimmäistä kertaa eteeni jo viitisen vuotta sitten, kun he voittivat London Wildlife Trustin ja Suomen Lontoon-instituutin kelluvan näköalapaikan suunnittelukilpailun. Tästä toteutuneesta työstä voisi ottaa vaikutteita Tuusulanjärvellekin.

Kuva 1 AOR Monikko Camley

KUVA 1 AOR Monikko Camley

Kisan kolmatta ,Ahjoa, kuvattiin ”varmaotteiseksi ja kauniiksi ehdotukseksi”. ”Vesikaton muotoilu antaa suurelle massalle mittakaavan ja vahvan identiteetin ja julkisivun horisontaalinen jako rikkoo talon suuria pintoja.” Vesikatto tosiaanki antoi viitteen tekijästä, jonka töissä suuret leijuvat, aaltomaiset katot ovat usein isossa roolissa.

Kuva 2 PES Ahjo

KUVA 2 PES AHJO

Ahjon suunnittelivat Pekka Salmisen johdolla PES-arkkitehtien Helsingin ja Shanghain toimistot, mukana oli myös kaksi kiinalaista arkkitehtia. Pekka Salminen yhdessä Tuomas Silvennoisen kanssa voitti Wuxin oopperatalon suunnittelukilpailun vuonna 2011. Wuxin kaupunkiin Kiinaan noussut kahdeksansiipinen, teräksinen, ulkomuodoltaan erikoinen oopperatalo avattiin toukokuussa 2012. Koko talon suunnittelusta - arkkitehtuurista toiminnallisuuteen - vastasivat suomalaiset.

Pekka Salminen on 80-vuotias professorin arvonimen saanut arkkitehti. Hän sai taiteen valtionpalkinnonkin vuonna 2002. Yksi hänen ensimmäisistä mestaritöistään on Marienkirche Saksassa. Vuonna 1298 valmistunut, toisessa maailmansodassa pahasti vaurioitunut kirkko päätettiin muuntaa konserttisaliksi. Euroopan laajuisen arkkitehtuurikilpailun voitti Pekka Salminen (PES-Arkkitehdit). Konserttisali valmistui v 2001.

PES-arkkitehtien uusimpia töitä ovat Helsinki-Vantaan lentokentän uusi länsiterminaali sekä Länsisataman upea uusi terminaali.

Kuva 3 PES Wuxi Länsisatama Marienkirche

KUVA 3 PES Wuxi Länsisatama Marienkirche

Suunnittelukilpailussa teimme kaksi lunastusta. Toinen niistä on työ nimeltään Forum. ”Moniulotteisen massan ansioita luonnonvalo-olosuhteet ovat erittäin hyvät”. ”Suuren massan jakaminen pienempiin osiin on tässä onnistunut esimerkillisen kauniista ja mittakaavaltaan ympäristöön sopivasta.”

Forumin ovat tehneet arkkitehtipariskunta Aaro Artto ja Salla Hoppu. Aaro Artto on Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 2016. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsija Paavo Lipponen kertoo, että hänen kokemansa perusarkkitehtuurielämys ratkaisi lopulta palkinnon saajan. ”Näin muodoltaan täydellisen rakennuksen, ikään kuin antiikin temppeli olisi noussut pohjoisen taivaan alle.”

Tämä työ oli Rovaniemen keskuskentän katsomo- ja monitoimirakennus Railo. Vuonna 2015 Rovaniemen keskustan tuntumaan valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtityöhuone APRT Oy, pääsuunnittelijana Aaro Artto. APRT on saanut muitakin tunnustuksia, vuoden 2008 valtion arkkitehtuuripalkinto, voittotöinä mm Lahden hieno Sibelius-talo, Metsähallituksen Pilke-talo Rovaniemellä.

Tuusulalla on vetovoimaa myös arkkitehtien mielissä.

Kuva 4 APRT Forum ja Rovaniemi

KUVA 4 APRT Forum ja Rovaniemi

 

Jussi Salonen
Kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja


0
22. joulukuuta 2017 15.05

Arkihuolesi kaikki heitä

Vuosi 2017 alkaa olla lopuillaan ja on aika siirtyä joulunviettoon. Satavuotiaan isänmaan juhlat muuttuvat perheiden ja ihmisten yhdessäolon juhlaksi. Joulunaikaan on tilaisuus rauhoittua ja nauttia, vaikkapa hyvästä ruoasta.

Toivotan kaikille Oikein Rauhallista Joulua Sakari Topeliuksen sanoin:

 

En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan,

mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.

Se Joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo.

Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

 

Luo köyhän niin kuin rikkahan saa, joulu ihana!

Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!

Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan.

Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen Joulus tuo!

 

Arto Lindberg
pormestari

TUNNISTEET: Arto Lindberg, Juhlat

1
5. joulukuuta 2017 13.50

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Suomi 100 -juhlavuosi on huipentumassa. Vuoden aikaan on pidetty monia seminaareja Suomesta ja itsenäisyydestä. Osallistuin kahteen runsaan viikon aikana.

Turun yliopistolla eduskuntatutkimuksen 15-juhlaseminaarissa, joka oli myös Suomen pitkäaikaisimman kansanedustajan Ilkka Kanervan juhlaseminaari, sain kuunnella kokeneiden politiikkojen Seppo Kääriäinen, Ilkka Kanerva ja Paavo Lipponen näkemyksiä politiikan - yhteisten asioittemme - hoitamisesta ennen ja nyt.

Esiin tuli kaikilla näillä luottamus ihmisten kesken. Luottamus rakennetaan pitkäjänteisellä työllä. Joillain sen rakentaminen kestää pitempään, joillain lyhyemmän aikaa. Luottamuksen rakentamisessa ihmisten kohtaaminen on keskeistä. Luottamus luodaan Ilkan sanoin “silmän valkuaisen tasolla.”

Viikkoa myöhemmin Järvenpää-talolla olivat paikalla Ilkan ja Paavon lisäksi myös Matti Vanhanen. Järvenpään kaupunki järjesti Suomen itsenäisyysjulistus-seminaarin.

Paavo Lipponen nosti esiin kolme onnekasta tapahtumaa.

Suomesta tuli osa Ruotsia vähitellen 1200-1300-luvuilta alkaen. Näin Suomesta tuli länsimaa. Itäeurooppalaiset kansat jäivät feodalismin ikeen alle. Tämä heijastuu vielä nykyisinkin itäeurooppalaisten valtioiden yhteiskunnallisissa keskusteluissa ja tavoissa toimia. Demokratia ei siellä kehittynyt.

Suomi osana Ruotsia päättyi Suomeen sotaan 1808-1809. Suomesta tuli osa Venäjän imperiumia, ei Venäjää. Suomi siirtyi kokonaan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi Venäjän keisarikuntaan vuonna 1809 vuoteen 1917 asti. Näin Suomi sai alkunsa kansakuntana.

Suomen itsenäisyysjulistus vuonna1917 osui aikaan, jolloin sekä Venäjä että Saksa olivat heikkoja. Lipposen sanoin “Suomi pääsi ikään kuin luikahtamaan itsenäiseksi”, kun Venäjällä ja Saksalla oli muuta murehdittavaa.

Kunnallispolitiikalla oli suuri merkitys kansakuntamme eheyttämisessä sisällissodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Ilkka Kanervan mukaan kunnallispolitiikalla on ollut suuri vaikutus toisten ihmisten hyväksymiseen. ”Suomalaiset olivat tottuneet siihen, että äkkiväärän kommunistin ja kylmäverisen kapitalistin ja kaiken siinä välillä, oli pakko tavata kunnallistasolla.” Kanerva nosti esille koululaitoksen, tasa-arvon ja urheilun vaikuttimena kansakunnan eheyttämiseen.

Miten yhtenäisyytemme säilyy seuraavat sata vuotta? Vanhasen, Kanervan ja Lipposen yhteinen näkemys on: luottamuksella, avoimuudella ja kaikkien suomalaisten pitämisellä mukana.

Viisaita sanoja.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jussi Salonen

TUNNISTEET: Jussi Salonen

0
1. marraskuuta 2017 14.35

Pormestarin ensimmäinen talousarvioesitys: Investoinnit, investoinnit ja investoinnit

Pormestarin ensimmäinen talousarvioesitys julkaistiin tänään. Talousarviossa investoinnit ovat korkealla tasolla, historiallisen suuret 40 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat vahvasti kunnallistekniikan rakentamiseen, mikä luo pohjan tulevalle asunto- ja työpaikkarakentamiselle. Tähtäimessä on elinvoimainen kunta.

Kunnassa on suunnitteilla tai käynnissä myös useita koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita. Osa näistä investoinneista liittyy sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Toukokuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa on sisäilmaongelmille asetettu nollatoleranssi. Kunnassa tullaan tekemään hartiavoimin töitä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.

Toisena talousarvion kärkenä ovat tietenkin nykyisten asukkaiden palvelut ja viihtyvyys - maan parhaimpiin lukeutuva varhaiskasvatus ja opetus, kunnan ulkopuolellakin tunnetut kulttuuripalvelut, viihtyisä elinympäristö ja niin edelleen. Yksi osatekijä sekä vetovoiman että asukkaiden viihtyvyyden kannalta on julkinen liikenne. Vuoden 2018 alusta kunta liittyy HSL-alueeseen ja pyrkii yhdessä HSL:n ja kuntalaisten kanssa parantamaan työmatkaliikennettä ja sisäistä liikennettä.

Tuusula haluaa kehittää palveluita ja toimintaa kuntalaisten kanssa. Osallisuus on päivän sana ja siihen on määrärahoja talousarviossa. Kyse on talousarvion momentin lisäksi kaiken toiminnan läpileikkaavasta toimintatapojen muutoksesta. Lopputuloksena on toivottavasti tyytyväisiä asukkaita ja kuntalaisten näköinen kunta. Kutsun sinut mukaan tekemään yhdessä uutta Tuusulaa!

Tervetuloa lukemaan pormestariblogia!

Arto Lindberg
Tuusulan pormestari

 

Tutustu pormestarin talousarvioesitykseen ja siitä julkaistuun tiedotteeseen täällä.

TUNNISTEET: Arto Lindberg, Talous